Kysy meiltä P-Hämpistä - asiantuntijat vastaavat

Alta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin P-Hämppiin liittyen.

Mikäli juuri sinun kysymykseesi ei löydy vastausta, ota meihin yhteyttä kysymyslomakkeemme kautta. Selvitämme vastauksen ja otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman ripeästi.

Milloin P-Hämppi valmistuu?

Maanpäälliset valmistelevat maanrakennustyöt, kuten johtosiirrot sekä avolouhinnat alkoivat 1.9.2009. Kalliorakennusurakka päättyy 31.5.2011, jonka jälkeen vuorossa ovat sisustus-, tekniikka- ja viimeistelytyöt. P-Hämppi on valmis vuoden 2012 kesäkuussa.

Milloin P-Hämpin suunnittelu alkoi?

Päätös P-Hämpin rakentamisesta syntyi Tampereen kaupunginvaltuustossa 19.9.2007 äänin 62-2. Samana vuonna kilpailutettiin suunnittelijaryhmä. Rakennuslupa P-Hämpille myönnettiin keväällä 2009 ja urakoitsija valittiin julkisessa hankintakilpailussa kesällä 2009. Louhimisurakan jälkeistä sisustusurakointia ei ole vielä kilpailutettu.

Mitkä ovat urakan kokonaiskustannukset?

P-Hämpin rakentamisen maksavat Tampereen kaupunki ja kaupungin omistama Finnpark Oy. Urakan kokonaiskustannukset ovat 47 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 20 miljoonaa on pankkilainoitusta ja 16 miljoonaa kaupungin Finnpark Oy:n sijoitetun oman pääoman rahastoon sijoittamaa osuutta, joka maksetaan omistajalle myöhemmin takaisin. Lopun kustannuksista kattavat ennakkoon myydyt pysäköintioikeudet.

Missä P-Hämpin sisäänajorampit ja poistumistiet tulevat sijaitsemaan?

Pakkahuoneen aukion sisäänajoramppi lähtee kohti pohjoista kaartaen Itsenäisyydenkadulla länteen päin

Pellavatehtaankadun sisäänajoramppi lähtee Pellavatehtaankatua pitkin etelään kohti Hämeenkatua.

Jalkaisin poistumiseen ja sisäänkäyntiin käytettävät porrashuoneet sijaitsevat Pakkahuoneen aukiolla Pendoliino-talon kohdalla olevassa matkakeskustunnelissa, rautatieaseman rakennuksen lounaiskulmassa, Tuomiokirkonkadulla Stockmannin tavaratalon ja Akateemisen kirjakaupan välissä, sekä Suomen Pankin aukiolla.

Kuinka syvällä maan alla P-Hämppi sijaitsee ja kuinka pitkä se on?

P-Hämpin lattiataso tulee sijaitsemaan noin 25 metriä Hämeenkadun alapuolella, ja sen kokonaispituus tulee olemaan noin 650 metriä.

Kuinka monta autoa P-Hämppiin mahtuu?

Parkkitilaan tulee mahtumaan noin 950 - 970 autoa.

Kuinka P-Hämpin rakennustyöt vaikuttavat keskustan liikenteeseen?

Pellavatehtaan sisäänkäynnin rakentaminen tulee aiheuttamaan Rongankadun etelänpuoleisen kaistan sulkemisen, jolloin liikenne siirtyy Rongankadun pohjoisenpuoleiselle kaistalle.

Pellavatehtaankatu tulee toimimaan työmaana Kyttälänkadulle saakka ja on täten suljettu liikenteeltä.

Pakkahuoneen aukiolta kaivaudutaan Itsenäisyydenkadun alle. Aukion välittömässä läheisyydessä saattaa esiintyä liikennehäiriöitä, mutta Itsenäisyydenkadulla liikenne säilyy normaalina.

Eniten liikennehäiriöitä aiheuttaa alkusyksyllä tapahtuva suuaukkojen rakentaminen. Työt ovat kuitenkin ohi jo reilussa kuukaudessa.

Mitkä ovat P-Hämpin valmistumisen jälkeiset vaikutukset keskustan liikenteeseen?

Liikenne keskustassa tulee rauhoittumaan, esimerkiksi korttelien ympäri ajavien, parkkipaikkaa etsivien autojen määrä tulee vähenemään. Henkilöautoliikenteen väheneminen tuo lisää tilaa joukkoliikenteelle, jalankulkijoille, sekä pyöräilijöille.

Mitkä ovat P-Hämpin rakentamisen suurimmat haasteet?

Projektin suurimpana haasteena on elävässä kaupunkirakenteessa, kovassa liikenteessä ja aivan kaupungin ytimessä tapahtuvasta rakentamisesta syntyvien häiriötekijöiden minimointi.

Mitä tapahtuu hallista louhittavalle murskeelle ja kuinka paljon sitä syntyy?

Kallioperää kaivetaan noin 300 000 irtokuutiota, eli noin 30 000 autokuormaa. 40 prosenttia murskeesta kuljetetaan Pellavatehtaankadun kautta ja 60 prosenttia Pakkahuoneen aukion kautta.

Murskeelle on tarvetta useassa kaupungin rakennuskohteessa, ja sitä tullaan käyttämään muun muassa katujen rakentamiseen ja teollisuustonttien pohjien vahvistamiseen. Isoimmat kohteet ovat Santalahden aallonmurtaja, Vuores, Pirkkahallin parkkialueen rakennustyömaa sekä Lahdesjärvi.

Murske on hyvälaatuista, eikä se sisällä arseenia. Murskeen siirtäminen pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Mitä ympäristöhaittoja rakentamisesta syntyy?

Normaalista rakentamistyöstä syntyy aina melua, pölyä ja pakokaasua, asioita joita hyvällä suunnittelulla pyritään minimoimaan.

Suurimmat meluhaitat syntyvät louhintaurakan alkuvaiheessa suuaukkojen ympärillä, mutta muun muassa räjäytysten aiheuttamat haitat vähenevät louhinnan siirtyessä syvemmälle maan alle.

Hallin valmistumisen myötä maanpäällinen liikenne rauhoittuu, joten tulevaisuudessa keskustan liikenteen aiheuttamaa melua, pölyä ja pakokaasua syntyy vähemmän.

Syntyykö räjäytystöistä haittoja lähialueen kiinteistölle ja kuinka niistä tiedotetaan?

Räjäytystöitä suoritetaan muutamia kertoja päivässä. Räjäytystöissä pyritään etenemään tehokkaasti, mutta lähialueen kiinteistöjä vahingoittamatta. Kiinteistöt katselmoidaan ja dokumentoidaan ennen räjäytystöiden aloittamista räjäytysalaan erikoistuneen Kalliotekniikka Oy:n toimesta. Louhintojen aiheuttamia tärinöitä mitataan liikuteltavilla tärinämittareilla ulkopuolisen konsultin toimesta.

Aiheutuuko rakennustöistä haittoja Pikku Kakkosen puistolle?

Pikku Kakkosen puisto suojataan huolellisesti rakennustöiden ajaksi. Leikkipuiston reunaan rakennetaan meluaita, eikä räjäytystöitä tehdä lastentarhan ulkoiluaikoina.